Eilen meni hermot kun totesin tilaamani akkulaturin olevan rikki, sitten en vielä löytänyt usb-kaapelia kameraan mistään ja menetin toivoni koko kuvausprosessin suhteen. Islanti on varmaan Euroopan kuvauksellisin maa eikä siellä ole muuta tekemistä kuin kuvata, ja vaikutti siltä etten voi ottaa yhtään kuvaa. Sitten Almakin alkoi ärhennellä, se ei ole enää yhtään herttainen pieni koiranpentu. Nappasin koiran mukaan ja menimme molemmat tuulettamaan hermoja ulos, juostiin kilpaa ja Alma juoksi kaikkien lenkkeilijöiden perään, se luulee että ne ovat lampaita joita sen pitää paimenkoirana vahtia ja että juoksijat yrittävät karata. Tuli kakka hienosti ja sitten vastaan tuli kaksi naista joilla oli kaksi koiraa, terrieri ja toinen isompi koira. Almahan alkoi tehdä niihin tuttavuutta vaikkakin epäkorrektilla tavalla, hyppien hermostuneena niiden naamalle, raapien ja purren sekä haukkuen. Koirat seisoivat vaan liikkumatta antaen ymmärtää ettei vois vähempää kiinnostaa. Toinen nainen oli joku koirakouluttaja ja sanoi että olis hyvä jo tuossa iässä oppia ottamaan kontaktia muihin. Siis kai koirasta, ei minusta :) Tai kuka tietää en ymmärrä ihan kaikkea.

Onnistuin tallentamaan kuviani eikä tietokone ole vielä räjähtänyt vaikka se onkin hyvin voideltu sisältä. Sain tänään viestiä työnantajalta, ja ilmeisesti olen Reykjavikissa huomisen ennen kuin lähden lauantaina Hellaan. Lento kestää 3h 20 min ja kello on Islannissa 2h jäljessä Ruotsia, siis 3h Suomen aikaa jäljessä. Tässä pitäis vielä hoitaa asioitaa.....