Puoli tuntia lähtöön ja pieni ahistus on jopa tästä matkastakin päällä eikä pelkästään maksamattomista laskuista, ulosottouhkauksista ja tekemättömistä esseistä jotka seuraavat mukana matkalle. Kerrankin on krapulaton olo poislähtöpäivänä.

Eilen oli aivan helkkarin hyvät läksiäistunnelmat kun istuimme kevätpiknikillä sisällä (satoi kuin E:n perseestä) naistutkijoiden ja nastalaisten kanssa ja sitten Vakkarissa limonadilla. Vanha ystävä Erkan ei alkanut minut nähdessään edes juttelemaan vaan kääntyi pois, se tyyppi on aivan psyko, mutta onneksi en näe häntä koskaan enää. Lupasimme asua samassa paikassa 5:n vuoden päästä Sannin ja Jonnan kanssa ja naurattaa vieläkin heidän kauhuvisiot yhteisestä lapsestaan, jolla on jo syntyessään päässä silmälasit ja venytetyt korvat, sekä Sannin juttu 80-luvun merkkitapahtumasta Tampereen Citymarketissa, kun kiinalaiset ostivat kaalia ja äiti kiinankaalia. Onneksi olen tutustunut paremmin näihin tyyppeihin ennen kuin lähden, koska muuten kuva Jyväskylän ihmisistä olisi ollut yksipuolisen tylsä ja ahdistava ja persoonaton.

Hyvästi Kortsupohja ja Jynkkylä!