Emme päätyneet Reykholtiin emmekä Landmannalaugariin vaan kuten tapoihin kuuluu suunnitelmat muuttuvat. Gulli ja Katla sanoivat Reykholtin olevan tylsä ja Katla käski meidän mennä itään, joten otimme neuvosta vaarin koska Katla tietää kaiken.
Tiistaina lähdimme taas liftaamaan, tällä kertaa etelän suuntaan ja pian hyvännäköinen (jälleen kerran) nuori mies otti kyytiin. Sää oli aurinkoinen ja kuuma ja pääsimme Hvolsvölluriin josta nuori nainen jokeltavan penskan kanssa poimi meidät. Meillä oli mukanamme karvaiset kamelinkarvapeitot koska Gulli ehdotti niitä sen jälkeen kun olimme tunnin ajan yrittäneet epätoivoisesti sulloa peittoja rinkkoihimme, sillä meillä ei ole makuupusseja ja yöpyminen on oikeasti tuplasti kalliimpaa ilman makuupussia, mitähän täällä mahtavat oikein lakanat maksaa?? Sen jälkeen menimme pakettiauton perällä spriikeittimien ja jääkaappien seassa autolla, jota ajoi erittäin palaneen näköinen mies ja vänkärinä oli mies jonka naama oli kerta kaikkiaan koominen nykerönaama ja hän oli kännissä ja joi kaljaa koko matkan kääntyen meihin päin kysymään samoja kysymyksiä ties kuinka monta kertaa ja meitä nauratti pirusti.
Pääsimme Höfniin nuoren rekkamiehen kyydissä jolla oli erittäin hyvä ja automatisoitu Ritari Ässän BMW. Matkalla pysähdyimme Jökullasárloninilla joka on sinistä jäätiköstä sulanutta vettä jossa killuu sinisiä jäälohkareita ja jota kaikki autot pysähtyvät töllistelemään.
Nukuin autossa pää nuokkuen ja heräsin kun Isabelle tökki minua sanoen että olemme perillä. Gulli oli soittanut ympäriinsä kaikkien hotellien ollessa täynnä ja onnistui saamaan meille paikan leirintäalueen mökissä, tosin tyyppi leirintäalueella vaati maksua enemmän kuin oli sovittu ja sanoi että muitakin ihmisiä saattaa tulla mökkiin.
Höfn on pieni ja tylsännäköinen paikka jossa on kalliit ravintolat ja yksi kauppa sekä tietysti yksi uima-allas jossa kävimme kahdesti, sillä leirintäalueen suihku on kallis ja mittaa minuuttiaikaa, halvin suihku on kaksi minuuttia ja ilmeisesti vedentulo loppuu heti sen jälkeen. Ranskalaiset olivat taas häveliäitä eli häpeileviä joutuessaan olemaan alasti muiden ihmisten nähden ja valvoja käski erästä naista uudelleen suihkuun. Ranskiksia oli muutenkin joka paikka täynnä ja sain kolmen päivän intensiivikurssin ranskaa, Isabelle on ottanut tehtäväkseen opettaa minulle kielen, osaan mm. kirous- ja seksisanastoa kiitettävästi sekä sanoa "kaikki ranskalaiset on perseestä" (tous les francaises son de con). Seurasimme myös ikkunasta mökin 13 saippuadraamaa joka koostui kahdesta nuoresta naisesta ja yhdestä isosta tatuoidusta miehestä, sillä Isabelle kaipasi tv:tä ja Bachelor of Rome-ohjelmaansa.
Keskiviikkona liftasimme Skaftafelliin ja liftaus vaikutti aluksi epätoivoiselta, matkaakin oli 120km yhteen suuntaan. Kolumbialainen pariskunta poimi meidät viimein tien varresta ja he osasivat luonnollisesti puhua ranskaa, paitsi mies ei kyllä ymmärtänyt sitä minunkaan vertaani vaikka oli asunut ranskankielisessä Sveitsissä. He olivat jälleen kerran erittäin kiinnostuneita Suomesta. Sen jälkeen matkustimme pakettiautolla, jota ajoi joku elokuva-art director joka oli juuri tulossa kuvaamasta mainoskampanjaa amerikkalaiselle öljy-yhtiölle ja oli pudonnut jäätiköllä siihen yhtäkkiä ilmenneeseen railoon kainaloitaan myöten. Hän oli myös ollut kuvaamassa Batman-elokuvaa, enpä tiennyt että sitäkin on kuvattu Islannissa.
Menimme jäätikölle ja yhtäkkiä sää muuttui kuumaksi vaikka aamulla se oli ollut hyytävän kylmä. Emme päässeet jäätikölle asti sillä se oli kauempana kuin vaikutti ja laukku oli liian painava, lopulta pääsimme Isabellen anelulla ranskisten kyytiin jotka veivät meidät Skaftafelliin perille. Siellä jätimme laukun narikkaan ja lähdimme vaeltamaan.
Vaelsimme yhteensä neljä tuntia ja näimme mm. kuuluisan Svartifossin vesiputouksen. Välillä maisema oli tiheää pusikkoa ja puita, välillä aavaa tunturia.
Pääsimme takaisin yhdellä kerralla kun paikalla töissä ollut nainen otti meidät kyytiin ja kävimme taas Jökullasaronilla (??) joka on joka kerta eri näköinen koska jäät liikkuvat jatkuvasti. Nukuin taas autossa pää nuokkuen vaikka uusien aurinkolasieni olikin tarkoitus peittää nukkuminen autossa.
Yöllä mökissä oli pirun kylmä eikä kamelipeitto lämmittänyt yhtään, no kai se nyt jossain Marokossa lämmin muttei Islannissa. Nukuimme sitten yhteentoista ennen kuin pääsimme liftaamaan ja saimmekin sitten kököttää tien varressa. Autoja ajoi ohi vaikka kuinka paljon mutta meininki alkoi muistuttaa suomalaista Liftaajan Helvettiä. Meinasimme jo pitää tauon ja lähdimme huoltoasemaa kohti kahville, kun auto pysähtyi ja saksalaiset turistit ottivat meidät kyytiin. Hekin puhuivat ranskaa, luonnollisesti. Pääsimme johonkin museolle joka oli liian kallis meille mutta saimme sentään ruokatauon ennen kuin jatkoimme matkaa islantilaisen miehen kyydissä, joka oli ollut vuorikiipeilemässä, sen enempää kommentteja emme häneltä saaneetkaan, hän piti vain ihmeellistä viheltelyä yllä koko matkan. Toisaalta liftatessa saa koko ajan kertoa samat tarinat uudestaan ja alkaa jo kyllästyttää, Isabelle meinasi että on ehkä parempi äänittää ne löpinät cd:lle seuraavan kerran kun joku kysyy ja jatkaa itse unia.
Pysähdyimme huoltoasemalla jonka vessaan sai jonottaa puoli tuntia ja jossa oli ihan v_sti porukkaa, nämä viikot ovat niin turistiset tässä maassa että huh, vaikka varmaan moniin maihin verrattuna porukkaa on vähän, mutta yksinäisyyttä luonnon helmassa täytyy ehkä lähteä hakemaan Snaefallnesilta ennen kuin sitä heinäkuussa saa. Nukuin autossa pää nuokkuen taas Víkiin asti ja Isabelle ei jostain syystä voi ikinä istua edessä ja minä keskusteluvastaavana nukahdan aina.
Sain kirjeen Lundista ja hakemukseni oli obehörig, en tiedä edellenkään oliko vastauksessa otettu huomioon lähettämäni todistukset vai oliko tämä lopullinen vastaus. Odottelu jatkuu. Taidan luovuttaa jo koko v--n tutkinnon suhteen ja jatkaa paskaduunin tekoa, josta saa kuitenkin aina enemmän palkkaa kuin humanistina Suomessa. Ruotsalaiset knullatkoon mammaansa omassa yksinäisyydessään.
Kuvia matkalta tulee myöhemmin, nyt keittiössä on illallishulina menossa.
No comments:
Post a Comment