Viime yö meni kohtuullisen hyvin edellisiin öihin verrattuna, koska ei tarvinnut talla kertaa lappoa makkaroita. Onneksi nyt on 4 paivaa lomaa. Aamulla Julien kanssa aamiaisella aloimme naureskella omille asenteillemme, Julieenkin on tarttunut meidan negatiivinen asenteemme hotelliasiakkaita kohtaan ja kuvittelimme miten psykopaatteja olemme kesan lopulla.

Nauroimme vedet silmissa kuvitelmalle siita kuinka menemme raivosta puhisten karjumaan kahviautomaatilla jonottaville ihmisille etta "Ala edes yrita sanoa mitaan, tiedan tasan tarkkaan etta aiot valittaa tuosta automaatista, senkin sika!" Ajattelimme myös nauhoittaa videon jossa hymyileva henkilökunta selittaa: "Ei, kahviautomaatti EI ole rikki, sinun taytyy vain odottaa etta oranssi valo sammuu kun automaatti on lammittanyt veden" silla emme pysty hymyilemaan enaa valittavien asiakkaiden edessa. Kuvailin mielikuvaani siita kuinka nousen tuolille pitamaan puhetta siita miten vaikeita ihmiset ovat, eivatka he voi ymmartaa kuinka vaativaa aamiaisen tekeminen on, ja lopulta nakkaan kuuman kahvin heidan naamalleen. Nauraa hirnuimme melkein pöydan alla niin etta leipa pöllysi suusta ja tee nenasta, ja juuri silloin vanha mies töpötteli keittiöön sanomaan ettei kahviautomaatti toimi, ja menin neuvomaan naureskellen samalla.

Gullia ei myöskaan nakynyt aamulla ja arvasin hanen nukkuvan taas pommiin, tai olevan kenties muissa puuhissa Katlan kanssa. Suunnittelimme Isabellen kanssa menevamme huoneeseen yleisavaimella kyselemaan mitas taalla oikeen duunataan. Lopulta minulla meni hermot odotteluun ja sanoin Isabellelle, etta jos joku tulee vastaanottoon niin kaske painua Helvettiin.

Menin huoneeseeni ja kavin suihkussa, vaihdoin vaatteet ja sen jalkeen aloin ajatella, etta mita jos Gulli ei ole vielakaan tullut. Kavin alakerrassa katsomassa, ja Gulli oli todellakin edelleen huoneessaan. Isabelle keksi, etta mina voin laittaa uudestaan työvaatteet ja uskotella olleeni koko ajan töissa. Tein työta kaskettua ja odottelin etta hiukset kuivuvat, sen jalkeen soitin Gullille ja vedin raskaiden ylitöiden aiheuttaman artyneen ilmeen naamalle. Pumpsista vain ylityörahaa tupsahtelee tilille tallakin tavalla.

Saat ovat talla viikolla todella kylmat ja syksyiset, joten jouduimme peruuttamaan hengenvaarallisen suunnitelman Skógar-Thórsmörk -vaellusreitista. Gulli kysyikin siksi haluanko mina lahtea eraan ryhman mukana Landmannalaugariin, joka on eras kauneimmista alueista Islannissa. Paatin lahtea vaikka inhoankin turistimatkailua, omin pain matka maksaa n. 100 euroa. Huomispaivan vietan siis siella vaellellen ja uiden kuumassa lammessa kunnon turistimeiningin siivittamana.

Ja kolli paasi taas jostain keittiöön mouruamaan.