Kaikki on mennyt kuten suunniteltu, eli vastoin suunnitelmia. Aamulla heræiltiin 5 aikaan Anna-Marin kanssa (piru viekoon tæmæn islantilaisen næppæimiston kanssa). Mentiin lentokentælle hyvissæ ajoin ja menin terminaaliin 5, mutta siellæ olikin aivan vitunmoinen jono check-inniin, jotain turkkilaisporukkaa joilla oli 100 000 laukkua sekæ karkailevia kirkuvia penskoja ja niiden kanssa meni aikaa, tuli todella kiire, jonotin 1,5 tuntia, sitten pææsin jonon ohi ja sitten piti viedæ laukut johonkin special-baggage osastolle koska oli enææ 15 minuuttia læhtoon.

Ajattelin ettæ nyt tapahtuu taas "Berliinit" eli lento missataan jonotuksen takia. Special Baggage-luukullakin piti jonottaa joidenkin ruotsalaisten peræssæ. Sitten vaan torkin itseni jonon ohi turvatarkastuksessa ja juoksin tæysiæ toiseen pææhæn terminaalia portille 11, oli enææ 10 minuuttia ja ajattelin etten ehdi. Mutta kone olikin myohæssæ ja koneeseen siirtyminen vielæ menossa. Yes I made it!

Koneessa oli pelkkiæ ruotsalaisia ja en næhnyt ikkunasta mitaan, koska istuin kæytævæpaikalla ja joku pariskunta pussaili ikkunan edessæ ja otti kuvia koko helvetin laskeutumisesta. Nukuin melkein koko matkan 5 minuutin pætkissæ, kunnes pææ lorpsahti epæmukavasti. Ruokaa eikæ vettæ lennolla ei saanut jos oli koyhæ eikæ halunnut maksaa 3 euroa yhdestæ vedestæ. Olin enkæ halunnut.

Islannin lentokenttæ oli pieni, siis varmaan pienempi kuin Helsingissæ ja sataa tihkutti sekæ tuuli pirusti. Kævin vessassa ja nostamassa omituista rahaa muutaman tonnin, sitten ostin lipun kaupunkiin City Bussilla.

Jos lentokenttæ oli pieni niin bussiasema oli tuskin silmin havaittavissa, aivan koomista. Matkalla sinne oli vain kivikkoista peltoa ja muutama ruma matala kivitalo joihin oli yritetty maalata pari pastellinsævyistæ raitaa, jotta maisema ei olisi niin synkkææ. No oli se silti. Bussiasemalla kysyin saisko laukkuja sæilytykseen, koska virallista sæilytystæ ei ollut ja nainen kæski tuoda laukun takaisin. Hæn kysyi nimeni ja kirjoitti vain "Mirja" koska tæællæ riittææ vain etunimi kun ihmisiæ on niin væhæn. Sæilytys maksoi n. 4 euroa.

Sieltæ kævelin keskustaan eikæ sææ oikeastaan ollut niin kylmæ, itse asiassa aika læmmin suomalaisittain sanottuna. Pyoræhdin siinæ isossa kirkossa jonka nimen taas unohdin, no se on se kirkko, ei tæællæ montaa ole. Se korkea. Sitten kævelin keskustassa ja vaikka tiesin ettæ se on pieni niin silti se oli tosiaan PIENI, semmoista Jyvæskylæn kokoluokkaa mutta paljon viehættævæmpi, væhæn Amsterdamin ja Uppsalan sekoitusta, jos niitæ kahta kaupunkia ylipæætææn voi verrata keskenææn. Kivan nækoisiæ hippikahviloita, graffitteja, muotiliikkeitæ, matalia taloja ja mæen alla on meri sekæ sen takana vuoria, aika hienoa. Vaikka varmaan helkkarin tylsæ paikka pidemmæn pæælle.

Tyonantaja oli kuin olikin varannut paikan hotellista, joten læhden nyt tarkastamaan sitæ ja ehkæ ottamaan pienet tirsat.